Hellepäiviä

Huh hellettä, niin ihanaa mutta toisaalta jo hieman tuskastuttaa. Paljon on vietetty aikaa pihalla, sisällä käydään lähinnä vain syömässä ja nukkumassa. Päivisin kuumuus ei yhtään haittaa, mutta yöt on välillä aika tuskaisia. Varsinkin kun usein meitä nukkuu kolme kuumakallea samassa sängyssä.

 

Eilen heti aamusta mies alkoi öljyämään terasseja ja me tytöt lähdettiin mammakaverin kanssa leikkikentälle. Sai lapset päästellä energioitaan ja äidit päivittää kuulumisia. Meillä on lapset vain muutaman päivän ikäerolla ja ollaankin säännöllisesti treffailtu jo aivan vauva-ajoilta lähtien. Juteltavaa riittää, lapsilla kun on aikalailla aina samat vaiheet ja kehitykset menossa. 

Iltapäivällä suunnattiin anoppilaan mattopesulle. Onneksi meillä ei kovin montaa mattoa ole, sen verran hikistä puuhaa oli! Mutta kyllähän tuo mäntysuovan tuoksu ja mattojen jynssäys vähän niin kuin kesään kuuluu, ei luonto anna periksi pesulaankaan viedä. Ja mikä parasta, pääsin työn jälkeen valmiiseen ruokapöytään.

Aiemmin tyttö pelkäsi tuota anoppilan vilkasta pikkukoiraa mutta nykyään ne on hyvät ystävykset ja  osat vaihtuneetkin toisin päin, välillä koira juoksee jo pakoon kun ei jaksaisi enää olla haliteltavana ja pussailtavana.

 

Tänään aloin heti aamusta siivoamaan, mies lähti tytön kanssa pyöräilemään niin sain aivan rauhassa touhata. Nyt tyttö päikkäreillä ja mulla päiväkahvin aika, sitten homma taas jatkuu!

-Susanna-

Mansikkasuu

Muutamia vuosia sitten teimme viljelylaatikoita lavakauluksista. Kangas alle ja mustaa maalia sudittiin pintaan. Omansa porkkanoille, perunoille, tillille & persiljalle ja mansikoille, yht. 7kpl. Aseteltiin ne nurmikon päälle ja jätettiin väli mistä mahtuisi ruohonleikkurilla kätevästi leikkaamaan. Noh, kätevää se ei ainakaan ollut. Vaikka ruohonleikkurilla väleistä mahtuukin, niin sitä pitkää heinää kasvaa laatikoiden sivuilla ja nurkissa, joten trimmerillähän ne on sitten leikattava. Ajattelimme helpottaa työn määrää ja kaivettiin laatikoiden välit auki, kangas ja sora päälle, nyt ei heinät pitäisi kasvaa. No, kasvaahan ne, ja lisäksi voikukat ym. rikkaruohot ja nythän se vasta kamalan näköinen onkin! Laatikoita JA sora-aluetta saisi olla koko ajan kitkemässä ja varsinkin soralta on hankalaa kaivella voikukkien pitkiä juuria irti.

Miehen kanssa asiaa pähkäiltyämme päätettiin että otetaan kaikki lavakaulukset pois ja tehdään ihan vaan perinteinen kasvimaa tilalle. Kitkemistä tottakai siinäkin on, mutta ruohonleikkuu olisi paljon helpompaa ja nopeampaa. Nyt vielä mietinnän alla on kasvimaan reunat, laittaisiko niihinkin kapean sorapolun kuten kukkapenkkeihin vai katetta reunoille vaiko vaan kanttaus? Täytyy vielä tutkailla eri vaihtoehtoja. Ja jos oikein innostutaan niin voishan sitä kunnon perunamaankin joskus laittaa, meillähän tätä lääniä kyllä piisaa.

Tällä hetkellä noissa viljelylaatikoissa on vain porkkanaa ja kausimansikoita. Porkkanoita saadaan vielä tovi odotella mutta mansikoita on tullut hyvin, paras sato tähän mennessä. Joka päivä käydään pikkusen kanssa kypsät mansikat poimimassa, nam!

Mutta ennen tätä kasvimaan mullistusta meillä on yksi toinen puutarhaprojekti kesken, siitä lisää sitten aikanaan :)

-Susanna-

Lomareissu

Moneen kesään emme ole käyneet missään ns.lomamatkalla ja aina sitä on kesäloman loputtua katunut kun ei ole tullut mihinkään lähdettyä. Tänä kesänä päästiin nyt onneksi reissuun ja määränpäänä oli Kalajoen hiekkasärkät. Pienen lapsen kanssa pitkät automatkat ei oikein säväytä joten nämä n.3h:n autoilut suuntaansa olikin suht stressitön juttu, varsinkin kun ajettiin päikkäriaikoihin.
Kauan tuumattiin mökin ja hotellin välillä ja kallistuttiinkin sitten lopulta kylpylähotellin kannalle. Kylpylähotelli siksi että jos olisi kovin huono sää niin ei tarvitsisi mökissä könytä kylmissään (juup juup, eihän siellä ollutkaan kuin +30 lämmintä) ja myös siksi että ei tarvitsisi ihan niin paljon tavaraa viedä mukanaan.

Hotelli oli aivan ok, huone siisti ja viihtyisä ja kylpylän puolikin aivan kiva. Allasosastolla oli pienehkön pääaltaan lisäksi muutama poreallas, kylmäallas sekä pienten lasten allas, tavallinen sauna ja turkkilainen sauna. Isoa allasta tuo meidän taapero vähän vieroksui mutta pikkuallas oli aivan hitti liukumäkineen ja leikkikaluineen. Aamupäivät vietettiinkin kylpylässä ja iltaisin suunnattiin rannalle.

Nyt tosiaan sattui tälle meidän lomalle nämä mahtavat helteet minkä vuoksi moni muukin oli suunnannut hiekkasärkille aurinkoa palvomaan ja nauttimaan upeista hiekkarannoista ja viilentävästä merivedestä. Sopu sijaa antaa ja aina sitä johonkin väliin sai vilttinsä ja pyyhkeensä levitettyä. Ranta oli kyllä aivan huippu pienille lapsille, vesi oli matalaa niin kauas kun silmä kantoi. Ja suuresta väkijoukosta huolimatta ei roskia tai lasinsiruja yms. tullut vastaan ollenkaan. 

Ruokapaikat olivat tietenkin aivan tupaten täynnä, mikä aiheutti harmaita hiuksia vilkkaan ja malttamattoman taaperon vanhemmille, sillä luonnollisesti ruokaa sai odottaa tuuman jos toisenkin. Mutta siitäkin onneksi selvittiin! Odottaessa käytiin välillä pihalla leikkimässä ja välillä katseltiin teletappeja kännykästä. On se vaan niin erilaista reissata lapsen kanssa kuin kahdestaan :) 
 
Tuossa nyt joitain pikaräpsyjä matkan varrelta. Jotenkin kuvaaminen yleisillä paikoilla, ravintoloissa jne.. on vielä itselle niin "noloa", varsinkin kun siellä tosiaan oli tosi paljon ihmisiä joka paikassa.

-Susanna-

Ps. Matkarattaiden, tavaroiden JA taaperon kantaminen rantahiekassa ei kovinkaan mukavaa ollut näillä helteillä!

Pps. Hotellissa oli tooosi pieni hissi ja yksi seinä oli lasista ja kyllä, kuuma oli ja mulla ahtaanpaikan kammo....tulipa siinä tälle emännälle rapputreenejä kyllikseen!

Tapettikuume

Silloin kun rakensimme tätä kotiamme 7 vuotta sitten emme laittaneet tapettia yhteenkään huoneeseen. Maalasimme lähes kaikki seinät vain valkoisella maalilla, sillä kaikkien muiden päätettävien asioiden lisäksi tapetit ja maalinsävyt olisi ollut vaan liikaa. Ajatuksena olikin että asuttaisiin tässä hetki ja fiilisteltäisiin että mikä sopisi mihinkäkin.

Ensimmäisenä uutta maalia sai pintaansa olohuone/keittiö. Väriksi valikoitui monen testailun jälkeen Tikkurilan Laasti-sävy. Tämä on mielestäni kaunis harmaa ja sillä loppuviimein maalattiin myös muutama muukin huone. Harmaan maalin kaveriksi laitoimme yhdelle pitkälle seinälle Sandbergin Wilma tapettia. Tällä tapetilla oli hyvä aloittaa, sillä se on kuviosta huolimatta aika neutraali kuitenkin.
Myöhemmin tapettia seinälleen sai vielä vieras-/lastenhuone jossa päädyttiin lintuaiheiseen tapettiin ja tuohon samaiseen harmaaseen maaliin.

Sandbergin Wilmatapetti

Vieras-/lastenhuoneen tapetti

Mutta nyt on kyllä sellainen tapettikuume päällänsä että oksat pois! Valinnanvaraa on vaan ihan liikaa ja aina tulee vaan ihanampaa ja ihanampaa kuviota ja väriä vastaan. Mutta vaikka kuinka paljon kaikkea ihania tapetteja löytyykin, niin päädyn usein kuitenkin ihastelemaan Pihlgrenin ja Ritolan lukkotapettia. Beigen sävy sopisi tv-huoneeseen ja harmaata ajattelin työhuoneeseen. Saman tehtaan juhannusruusutapettia haaveilen eteiseen, valkoisia ruusuja sinisellä pohjalla. Enpä olisi muutamia vuosia sitten uskonut haaveilevani minkäännäköisitä kukkatapeteista mutta niin vain silti kävi :)
Kodinhoitohuoneen tapettiehdokkaat ovat vielä mietinnän alla. Jotain pienikuvioista kuitenkin sillä meidän khh on pieni ja kapea ja isot kuviot vielä "söisivät" tilaa pienemmäksi.
Tapetointihommiin ei kuitenkaan vielä hetkeen ryhdytä mutta kunhan vaan jo valmiiksi katselen...ehkä sitten joskus muutaman vuoden päästä kun itsekin töihin palajan. Onneksi aina voi haaveilla :)

-Susanna-

Pyöräretkellä

 

Viime kesänä jäi pyöräilyt vähemmälle kun tuo pikkuinen ei juurikaan pyörän kyytis viihtyny, mutta nykyään se jo itse laittaa kypärää päähän ja höpöttää "pyöää pyöää" kiepsauttaen samalla kieltä ulkona...hauskaa tuo taaperoiden oma kieli! Saatiin lastenistuin miehenkin pyörään ja pidemmillä matkoilla tyttö onkin useimmiten isin kyydissä. Tässä yhtenä iltana lähdettiin taasen pyörälenkille ja pysähdyttiin mehutauolle Kauppilan vanhalle sillalle josta ensimmäiset kuvat on otettu. Kauniit on Suomen kesämaisemat, ei muuta voi sanoa. Jatkettiin siitä vielä anoppilaan iltapalalle ja kotona oltiinkin vasta hieman ennen yhdeksää. Sen verran raskas reissu ilmeisesti oli että tyttö nukkui yhtäsoittoa aamu viiteen saakka mitä tapahtuu vain todella harvoin. Yleensä meillä heräillään edelleen pitkin yötä useampaan kertaan mutta hyvä näin, sai tämä äiteekin 6h yhtäjaksoista unta.

Tämä aamupäivä vietettiin kaupoissa kierrellen sillä ensi viikolla olisi tiedossa kesälomareissu ja tytöltä uupui sandaalit ja mieheltä uimashortsit. Sandaalien suhteen kävi hyvä tuuri sillä löysin ne alelaarista -40%. Toki ne ei täysin ollut sellaiset mitä alun perin ajattelin mutta ei sen niin väliä, tämän yhden kesän ne kuitenkin vaan menee. Alennushaukkana bongasin myös nuo ihanat Form livingin kulhot -60% alennuksessa, harmi vaan että oli vain nuo kaksi enää jäljellä.
Kello meni niin nopsaan ja tuo lapsukainen alkoi jo näyttää nälän merkkejä (lue: huusi kiukkuisena ja venkoili ostoskärryissä ja sylissä, kiljui parkkipaikalla kun ei saanut juosta, maastoutui kiinni otettaessa) joten suuntasimme Valkoiseen puuhun lounaalle. Lounas oli aivan superhyvää; salaattia, pestolasagnea ja tuoretta leipää. Itse paikkakin on aivan ihana, tunnelmallinen ja hienosti sisustettu, tykkään!

-Susanna-

Ihana kesäpäivä

 

Tämä kesä on kyllä ollut aivan mahtava keliensä puolesta ja tänäänkin ollaan saatu nauttia ihanasta lämmöstä ja auringon paisteesta. Heti aamusta suunnattiin koko perheen voimin puutarhatöihin, minä kitkin kukkapenkkejä, mies istutti/siirsi puskia ja pienin perheenjäsen pyöri siinä mukana oman lapionsa ja kottikärrynsä kanssa.

 

Näiden kuunliljojen ympärille oli kietoutunut metreittäin karhunköynnöstä ja siinä meni tovi jos toinenkin että sain ne juurineen kaivettua ja kieputeltua irti. Tämä etupihan istutusallas on muutenkin vielä kesken, pitäisi noiden ruskeiden tuijien tilalle laittaa uudet ja keksiä jotain alku-ja loppukesästä kukkivaa kasvia kuunliljojen kaveriksi.

 

Aidan edessä olevat kesäpikkusydämet ovat kärsineet hieman kuivuudesta mutta toivottavasti nekin virkoaisivat ja jaksaisivat kukkia kesän loppuun. Tämä penkki on vielä kanttausta ja katetta vailla. Tuosta aidan alta on hankala leikata nurmikkoa ja usein siinä kasvaakin pitkiä heinätuppoja paalujen ympärillä ja aikomuksena onkin laittaa sorakaistale tuohon aidan alle. Juu että hommia riittää!


Töiden vastapainoksi lähdettiin iltapäivällä uimarannalle tuonne naapuripitäjään. Meidän pieni vesipeto oli nyt toista kertaa uimassa ja rohkeasti meni tälläkin kertaa heti veteen kahlaamaan. Paljon oli pienelle ihmiselle uutta nähtävää ja koettavaa. Hiekkakakkuja leivottiin ja vettä präiskittiin mutta suurin mielenkiinto oli tietenkin toiset lapset ja varsinkin niiden toisten lasten lelut :)

Mun ihana lettipää :)

 

 

Huomiseksi olisi sovittuna leikkikenttätreffit ja ehkäpä illalla taas suunnataan jonnekin rannalle. Nyt nautitaan kesästä!